Sain laitettua mattoväävin valmiiksi ja nyt alkaakin sitten mattojen kutominen. Kuteita olen leikannut vanhoista lakanoista vuosien mittaan ja olen myös ostanut trikookuteita lisäksi. Saa nähdä miten onnistuu sitten kutominen, kun edellisestä kerrasta on ainakin 25 vuotta aikaa.  

Tässäpä kuvia loimen laitosta kangaspuihin.

Tässä loimi on käärittynä tukille. Mieheni oli apuna vääntämässä tukkia ja laittamassa rimoja loimen väliin. Auttoi hän kyllä muutenkin, kun on lapsuuskodissaan ollut siskoilleen apuna loimien laitossa. Pähkäiltiin yhdessä, miten mikin vaihe tehdään.

Laitoin apulangan kaiteen keskikohtaan.

Tässä jo niisitty ja loimilangat vedetty kaiteen läpi joka toiseen väliin.

Niisiminen onnistui virheittä, mutta lankoja kaiteen läpi laittaessa tein yhden virheen (jäi yksi väli liikaa väliin). Helppo oli korjata vielä tuossa vaiheessa.  

Vävyni, joka on kätevä puuntyöstökoneiden kanssa teki uuden kaiteen (luultavasti tuota jolla "hakataan" kuteet tiukkaan kutsutaan kaiteeksi) kun entiseen ei sopinut hankkimani uusi pirta. Teki vieläpä kaiteen entisen mallisena kaikkine koristeurineen. Taitava mies!

Polkuset kiinnitin sen jälkeen kun olin saanut laitettua loimet kiinni "kerinrullalle". En oikein hallitse kangaspuiden sanastoa, joten en tiedä mikä se oikeasti on.  

Vanhan kaiteen pinnat ovat vääntyilleet aika pahasti, joten hankin uuden.

Tässä sitten maton aloitus. Harjoiteltava on vielä, että saan siistit reunat. Enkä kyllä malttanut edes suunnitella etukäteen, kun oli pakko päästä kokeilemaan. Kudon ensin harjoituskappaleen ja seuraavaan käytän aikaa suunnitteluunkin.

Olen haaveillut jo pitkään, että pääsisin kutomaan mattoja, joten arvatkaapa kiljaisinko riemusta eilen illalla kun pääsin kutomaan kangaspuilla. No, en nyt ihan kiljaissut, mutta hymynkare oli varmasti kasvoilla.

Minä nautin huomisen päivän kutomisesta, enkä taida kummemmin edes siivota.

 

Oikein rattoisaa viikonloppua!